Teurikka on antiseptinen, se vahvistaa vatsaa ja elimistöä sekä lisää virtsan- ja sapeneritystä. Tämä yrtti alentaa kuumetta ja auttaa keuhkoputkentulehdukseen.

Muita nimiä
Theriak venezian

Ukonhattua käytetään mielen ja ruumiin ensiapuaineena nopeasti alkaviin fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin. Sitä voi käyttää myös äkilliseen vilustumiseen, kuumeeseen, kurkkukipuun ja yskään. Tätä yrttiä voi käyttää myös tuulen, vedon ja kylmyyden tulehduttamiin silmiin ja virtsatieinfektioihin. Ukonhattu käy myös kolmoishermosäryn (trigeminus neuralgia) hoitoon sekä pelkotiloihin, paniikkikohtauksiin, shokkeihin ja rauhattomaan uneen.

Muita nimiä
Aconitum napellus

Rohtopähkämöä on käytetty alentamaan kuumetta sekä helpottamaan reumaa ja keuhkosairauksia. Sitä voidaan käyttää myös ripuliin ja haavojen hoitoon. Tämä yrtti sopii myös yleiskunnon vahvistamiseen. Annostelu on tarkkaa. Lääkkeenä käytetään rohtopähkämön lehtiä ja juuria.

Muita nimiä
Stachys officinale

Kansanuskomukset ja käyttö
Rohtopähkämö on vanha värjäyskasvi. Kansantarinoiden mukaan rohtopähkämön uskotaan suojelevan pahoilta hengiltä.

Pihasaunio auttaa kuumeeseen, ihosairauksiin ja matoihin. Voidaan käyttää kamomillan tapaan.

Muita nimiä
Matricaria matricarioides

Muita huomioita
Kasvaa kaikkialla Suomessa, pihoilla, joutomailla ja rikkaruohona.

Paju alentaa kuumetta, lievittää kipua, desinfioi sekä auttaa päänsärkyyn, lihassärkyyn, hermosärkyyn ja iskiakseen. Tämä yrtti estää tulehduksia, allergisia reaktioita sekä veritulppaa. Ulkoisesti ihottumiin, haavoihin, rasvaiseen ihoon, akneen, hilseeseen, syyliin ja jalkasieneen.

Muita nimiä
Salix (useita kasveja) ,jalava, halava, virnaja, hajava

Muita huomioita
Voi aiheuttaa oireita aspiriinille allergisille, sillä paju sisältää salisiinia joka muuttuu elimistössä salisyylihapoksi. On ennen käytetty aspiriinin sijasta.

Ojakellukkaa käytetään ripulin hoitoon, alentaa kuumetta, kohottaa yleiskuntoa ja lisää ruokahalua. Se helpottaa myös ruuansulatushäiriöitä. Ulkoisesti Ojakellukkaa haavoihin ja ientulehdukseen.

Muita nimiä
Geum rivale, Niittykellukka, kyläkellukka

Kansanuskomukset ja käyttö kansanlääkinnässä
Uskottiin karkoittavan pahoja henkiä, ojakellukasta valmistettiin taikaesineitä. Keskiaikainen latinalainen nimi herba benedicta tarkoittaa siunattua yrttiä.

Mooseksenpalapensaan juurikeitto auttaa vatsakramppiin ja kuumeeseen, yhdessä siementen kanssa munuaiskiviin.

Kuivatut lehdet osana yrttiteetä. Lehdistä ja kukista tehtyä tinktuuraan käytetään reumaattiseen särkyyn.

HUOM: Liikakäyttö kielletty kasvin sisältämän diktamiinin takia. Raskaille ei ollenkaan sovelias yrtti. Kuumina päivinä kasvin tuottama kaasu voi aiheuttaa allergista ihottumaa. Tulitikkuherkkä.

Muita nimiä
Dictamnus albus (lat.), Moses brinnande buske (ruot.)

Mustaselja ehkäisee virustartuntoja ja sisältää paljon C-vitamiinia, turvotusta laskeva, on mahan toimintaa edistävä, limaneritystä ja hikoilua lisäävä. Se myös helpottaa  reumaattisia vaivoja, toimii hauteena silmätulehduksiin ja silmien väsymiseen.

Yrtistä käyttökelpoisia sekä marjat että lehdet ja kukkatertut. Kukkatertuista tulee herkullisia jälkiruokia esim friteerattuna ja lehdistä hyvää teetä. Marjoista hilloja ja mehuja.

Mustaseljan kuorta käytetään ulostuslääkkeissä ja kukkauutetta ihovaivoissa; hilseilevään ihoon sekä ihon rasvaisuuteen, kukkia käytetään myös verepainelääkkeissä lisänä, sekä auttamaan kuumetaudeissa ja nuhakuumeessa sekä pitkään kestäneeseen allergiseen nuhaan.

Varoitus! Marjoja ei saa syödä raakana!

Muita nimiä
Sambucus Nigra, Sambucus Canadensis

Kansanuskomukset ja käyttö kansanlääkinnässä
Seljapuuhun liittyy paljon uskomuksia ja puusta on tehty mm huiluja. Puun sanotaan antavan suojan hengille ja keijuille, siksi ilman näiden lupaa ei puusta saanut katkoa oksaakaa.

Mali ehkäisee ilmavaivoja, toimii niin sanottuna matolääkkeenä. Edistää sapen eritystä, sekä lievittää kuumetta. Malin kKäyttö kielletty raskaana olevilta, sekä lapsilta. Sitä käytetään korkeintaan viikon kerrallaan.

Muita nimiä
Artemisia absinthium

Leppä nimike tulee vanhasta, itämerensuomalaisissa kielissä esiintyneestä, verta tarkoittavasta sanasta. Nimellä viitataan lepän punertavaan puuainekseen, lepän vahingoittunut pinta muuttuu verestävän punaiseksi.

Leppä on nykyisin suhteellisen halveksittu puu, vaikka se on ainoa metsämaata tehokkaasti parantava puulajimme. Se näet yhteyttää juurinystermillään ilmasta typpeä. Leppä kasvaa symbioosissa nystyräbakteerien kanssa tarjoten niille ravintoa ja saaden niiltä typpiyhdisteitä.

Runsaan typensaantinsa takia lepän ei tarvitse syksyllä varastoida lehtiensä typpiyhdisteitä, joten leppä pudottaa lehtensä vihreinä. Runsasravinteisen lehtikarikkeen ansiosta puut muuttavat kasvupaikkansa maaperää entistä hedelmällisemmäksi.

Ennen leppä oli tärkeä rohtokasvi. Nyt kovinkaan moni ei sitä tunne, mutta esimerkiksi Italiassa ja Venäjällä se on jokseenkin tehokkaassa käytössä.

Rohtona käytetään keväällä ennen lehtien puhkeamista 2-3 vuotta vanhoista oksista kerättyä, auringossa kuivattua kuorta.

Esimerkiksi kuumelääkkeeksi sitä otetaan näin: Pieneen kupilliseen vettä teelusikallinen jauhettua kuorta, keitetään pari minuuttia ja juodaan hunajalla maustettuna pieni kupillinen kolmesti päivässä aterioiden välillä.

Myös lepän pienet käpymäiset hedelmykset ovat vanhoja rohdoksia.

Niillä on parannettu mm. pitkäaikaista paskusuolen tulehdusta lepänkäypuutteella: Lasilliseen kiehuvaa vettä 4 g lepänkäpyjä, uutetta otettiin neljänneslasillinen 4 kertaa päivässä.

Lepän lehdillä on ollut monenlaista rohtokäyttöä. Lääkärin jo amputoitavaksi määräämää jalkaterää haudottiin kansanparantamisessa lämmitetyillä tervalepän lehdillä, ja leikkaus vältettiin.

Reumatismia vastaan kasviparantajat ovat käyttäneet tervalepän lehdistä tehdyn käärekerroksen joka laitettiin paikalleen yöksi. Kääre uusittiin 3-4 kertaa viikon ajan, kunnes vaiva oli hävinnyt.

Leppien lehtiä, kuorta ja urpuja on käytetty myös kankaiden ja nahan värjäämiseen. Llepänkävyistä pystytään myös keittämään teetä.

Nuoret oksat soveltuivat niukkoina aikoina lehdeksiksi, niitä käytettiin lisärehuna kotieläimille. Puuainesta, erityisesti tervaleppää, käytetään mm. puukenkien seka erilaisten käsitöiden valmistukseen sekä saunojen laudelautoina. Puu on punertavaa ja suhteellisen pehmeää.

Muita nimiä
Alnus

Kansanuskomukset ja käyttö kansanlääkinnässä
Ennen muinoin keväällä urpujen määrästä tehtiin ennustuksia. Kun nuoria hedenorkkoja oli enemmän, tulevan vuoden viljasadon uskottiin olevan hyvä, ylivuotisten eminorkkojen ylivoima ennusti huonoa satoa.